Miksi maailmassa on niin paljon verkkopalveluita ja tietokoneohjelmia, joita on hankala käyttää? Mitä asialle voisi tehdä?
Ajatuksia käytettävyydestä.
Tutustu myös käytettävyyspalveluihimme.

Sovelluskehittäjä, tunne käyttäjäsi – vinkkejä profilointiin

Markkinoinnissa niin tärkeät kohderyhmät ja niiden analysointi tähtää siihen, että käytettävissä olevista resursseista saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Toisin sanoen: Markkinointiin sijoitetut eurot tuottavat yrityksen kassaan (moninkertaisesti) euroja. Sovelluskehittäjille kohderyhmät ovat usein myös käyttäjiä. Maksava asiakas ei välttämättä ole tuotteen loppukäyttäjä, mutta käyttäjien profilointia voidaan silti tulkita myös markkinointitoimenpiteeksi. Usein näin ei kuitenkaan toimita, vaan kaikki ylimääräiset eurot käytetään kaupalliseen markkinointiin. Ymmärrettävää sinänsä – mutta eikö tässä olisi mahdollista lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla? Markkinoinnin ja käyttäjien profiloinnin yhdistäminen onnistuu kevyestikin.

1. Kysy ja kuuntele

Jos yrityksellä on valmis käyttäjäkanta, on helppoa tehdä yksinkertainen ja nopea käyttäjäkysely – joko maksavan asiakkaan kautta tai suoraan käyttäjille tilanteesta riippuen. Keskity niihin asioihin, jotka ovat juuri sillä hetkellä kehityksen ytimessä ja pidä kysely lyhyenä. Saat samalla kertaa arvokasta käyttäjäpalautetta sekä pidät asiakkaasi ja/tai käyttäjäsi mukana kehitysprosessissa.

2. Tutki käyttäjädataa

On iso mahdollisuus, että käyttäjänne tuottavat valtavasti palautedataa päivittäin. Ehkä jopa keräättekin tätä, mutta sen hyödyntäminen on vielä vaiheessa. Aineiston läpikäynti on hidasta, mutta se voi olla erittäin palkitsevaa. Tiettyjen käyttötapausten toistuminen tietyllä tavalla voi antaa elintärkeää palautetta esimerkiksi käyttöliittymäsuunnitteluun.

3. ..tämä kaikki tulisi tehdä tietysti jo ETUKÄTEEN.

Kehitit sovellusta sitten kuluttajille, yrityksen käyttöön tai asiakkaalle räätälöitynä, sinulla on aina mahdollisuus oppia tuntemaan käyttäjäsi jo etukäteen, aikaisessa kehitysvaiheessa. Ja mitä paremmin ja kokonaisvaltaisemmin sen teet, sitä suurempi mahdollisuus on, että kaikki sidosryhmät ovat tyytyväisiä. Usein seurauksena on myös positiivinen kassavirta. Käyttäjäprofilointi ei ole ydinfysiikkaa – kyllähän teillä on edes periaatteen tasolla oltava tiedossa kenelle sovellusta tehdään! Tämän jälkeen kyse on vain viitsimisestä.

Trendinä eLearning: Oppimisohjelmat mobiililaitteilla

Suomen hienoa menestystä kansainvälisissä koulutusbarometreissä aletaan vihdoin käyttämään hyväksi myös kotimaisten ohjelmistotalojen ideoinnissa ja markkinoinnissa. Erilaisia “e-ducation”-ohjelmia kehitetään nyt runsaasti eri ikäryhmille ja erityisesti mobiililaitteille.

 

Iso osa oppimissovelluksista on suunnattu joko lapsille, nuorille tai iäkkäille henkilöille. Nämä ikäryhmät ovat käytettävyyden kannalta ne kaikkein hankalimmat tapaukset, koska tietyn ikäiset käyttäjät vaativat tiettyä erikoishuomiota kehitysprosessin aikana. Varsinkin kannettavilla laitteilla käyttöliittymän selkeys on iso tekijä sille, omaksuuko esimerkiksi viisivuotias ohjelman käytön nopeasti vai johtaako kokemus turhautumiseen. Jokainen vanhempi tietää miten helposti pienet lapset turhautuvat. Sama koskee myös monia, joiden vanhemmat tai isovanhemmat ovat jo iäkkäitä ja tekevät kokeiluja tietotekniikan saralla.

 

Mutta miten nämä mobiilisuunnittelun sudenkuopat sitten vältetään?

 

Näkö, kuulo, motoriikka, logiikka, hahmotuskyky. Esimerkiksi nämä ominaisuudet ovat em. kohderyhmillä eritasoisempia kuin peruskäyttäjällä. Silloin myöskään käytettävyyssuunnittelua ei voida tehdä normaalisti, vaan huolellisesti perehtyä kohderyhmän osaamis- ja havaintotasoihin. Tämä voi kuulostaa monelle itsestäänselvältä, mutta valitettavasti näin huolellisesti ei aina toimita. Kehittäjillä tulisi olla riittävästi kärsivällisyyttä perusteelliseen käyttäjätestaukseen jo prototyyppivaiheesta lähtien.

 

Oppimisohjelma ei kuitenkaan tarkoita sitä, että itse ohjelman käyttöä pitäisi opiskella.

 


Neljä käytettävyysammattilaisen tärkeintä työkalua

Usein puhutaan paljon siitä, minkälaisia ohjelmistoja asiantuntijat käyttävät apunaan käytettävyyden arvioinnissa, testauksessa ja suunnittelussa. Näitä työkaluja on maailman sivu täynnä ja osa niistä onkin varsin hyödyllisiä esimerkiksi suurten tietomäärien hallintaan ja jalostukseen. Morae on tähän varsin mainio apuväline. Uservoice taas auttaa käyttäjäpalautteen sekä käyttäjien ja kehittäjien välisen kommunikaation kehittämiseen ja tehostamiseen.
On kuitenkin paljon tärkeämpiä työkaluja joita jokainen käytettävyydestä kiinnostunut voi helposti käyttää hyväkseen.

 

1. Korvat ja kognitiiviset toiminnot

 

Käytettävyyssuunnittelija on usein se, joka toimii puskurina ja tulkkina käyttäjien ja kehitystiimin välissä. On meidän läsnäolosta ja kuuntelutaidoista kiinni, että viesti oikeasti välittyy. Ei riitä, että olemme vain paikalla kun käyttäjäpalaute kerätään – palaute pitää kuunnella, ymmärtää ja jalostaa jotta arvokas ohjaustieto ei mene hukkaan. Rikkinäinen puhelin on huono juttu missä tahansa kehitysprosessissa.

 

2. Nauhuri

 

Vaikka edellinen kohta olisi miten hyvässä kunnossa, ihmisen aivot asettavat tietyt rajat muistamiselle. Nauhuri helpottaa jälkityötä erittäin paljon.

 

3. Kynä ja paperi

 

Oli kyse sitten haastattelutilanteesta, kehitystiimin palaverista tai itsearvioinnista, tarvitset muistiinpanovälineet. Hyvin usein ensimmäiset mieleen tulevat ajatukset ovat niitä joihin palaat myöhemmin. Silloin on kiva, että nuo ajatukset ovat tallessa.

 

4. Kärsivällisyys

 

Asiakkaan kehitystiimi kohtelee sinua kuin spitaalista ja käyttäjät ovat tyhmiä eivätkä ymmärrä miksi heidän aikaansa tuhlataan. Olet puun ja kuoren välissä mutta et voi hermostua. Saavutat parhaat tulokset silloin, kun pysyt rauhallisena etkä menetä kärsivällisyyttäsi. Jos vastapuoli ei ymmärrä viestiäsi, ehkä viestissä on jotain vikaa? Kehity, opi ja käytä kaikki kriisitilanteet hyödyksi.

 


Käytettävyyden tunnuslukuja

Tutustutaanpa käytettävyyden laadun mittaamiseen hieman tunnuslukujen kautta. Keskittymällä kolmeen käyttökokemuksen kannalta tärkeään osa-alueeseen saamme tärkeää, seurattavaa ohjaustietoa jonka avulla ohjelmistotuotteen käytettävyyttä voidaan kehittää.

 

Opittavuus

 

Opittavuutta mitataan seuraamalla testihenkilön (ts. loppukäyttäjän) tekemiä käyttäjätehtäviä sekä erillisillä käyttäjähaastatteluilla. Tehtävien ja kyselyiden tulisi kattaa ainakin oppimisen nopeus (oppimiskynnys), mielekkyys (turhautuminen) ja avuntarve (esim. manuaalit, helpdesk-yhteydenotot).

 

Tehokkuus

 

Kriittisten käyttäjätehtävien suorittaminen mahdollisimman tehokkaasti. Tehokkuus tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, miten..

 

a) nopeasti rutiinit alkavat muodostua,
b) hyvällä prosentilla tehtävät suoritetaan onnistuneesti ja
c) nopeasti tehtävistä suoriudutaan onnistuneesti.

 

Jos sovellus tai verkkopalvelu on liiketoiminnan kannalta merkittävässä roolissa, tätä osiota pitää luonnollisesti erityisesti korostaa.

 

Miellyttävyys


Edelliset kaksi osa-aluetta ovat usein ohjelmistotuotteissa suhteellisen hyvässä kunnossa. Ongelmat alkavat siinä kohtaa, kun tuotteen käytön pitäisi olla myös miellyttävää. Käyttäjän kannalta tämä osa-alue on kaikista merkittävin.
Miellyttävyyttä on vaikea mitata käyttäjää seuraamalla. Tärkeää on tehdä kaksi asiaa: Käyttäjältä pitää kysyä. Sen jälkeen käyttäjää pitää vain kuunnella. Kuulostaako tyhmältä?
Milloin sinä olet viimeksi tehnyt niin?

 


Eikö kukaan kuuntele meitä?

Kysyvä ei tieltä eksy. Omien kokemusten perusteella hyvin harva ohjelmistoyritys haastattelee kunnolla tuotteensa käyttäjiä osana kehitysprosessiaan. Ohjelmistotuotteen tai verkkopalvelun tilaajaa eli maksavaa asiakasta sen sijaan kuunnellaan korva tarkkana. Harvemmin kuitenkin maksava asiakas ja loppukäyttäjä on yksi ja sama taho. Syntyykin ongelma: Tuotetta tehdään luonnollisesti asiakkaan toiveiden mukaisesti, ja itse tuotteen käyttäjä helposti unohdetaan.

 

Loppukäyttäjän kuunteleminen ei ole pois tilaajalta. Käyttäjähaastatteluiden antaman ohjaustiedon soveltaminen ohjelmistoprojektissa esimerkiki käytettävyystestauksen osana on kevyt mutta erittäin tehokas tapa varmistua siitä, että lopullinen käyttökokemus on miellyttävä. Ihmisten kuunteleminen ei ole kallista. Myöskään sopivien henkilöiden löytäminen harvoin lisää kustannuksia kovinkaan paljoa. Monilla asiakkailla nämä henkilöt ovat valmiina, seuraavassa kerroksessa istumassa. Heiltä tarvitsee vain kysyä.

 

Ja onhan heiltä kysytty! Ei tämä ole mitään mullistavaa. Ratkaisevaa onkin se, että näitä loppukäyttäjiä oikeasti kuunnellaan, ja että saatua informaatiota käytetään hyväksi. Tämä tieto on suunnattoman arvokasta jos sitä sovelletaan oikein. Lopputulokseen on varmasti tilaajakin tyytyväinen.

 


Kolme käytettävintä esinettä ihmiskunnan historiassa

Käytettävyys mielletään nykyään liian usein ainoastaan digitaalisten sovellusten ominaisuudeksi. Esimerkiksi puusepät olivat entisten aikojen käytettävyysammattilaisia, Jeesus ja Joosef etunenässä. Jumalallinen käytettävyys syntyykin usein varsin pienistä asioista. Seuraavassa maailman käytettävimmät (ja käytännöllisimmät) keksinnöt:

 

1. Vasara

 

Hyvin muotoiltu vasara on kuin käden jatke, joka tottelee kiltisti jokaista käskyä. Vasara on erittäin yksinkertainen työkalu, mutta sillä on kymmeniä eri käyttötarkoituksia. Vasara kädessä vähän hintelämpikin kaveri tuntee itsensä voimakkaaksi.

 

2. Lusikka

 

Lusikka, tuo kovera syöntiapulainen, on palvellut ihmisten ravintotarpeita kivikaudelta asti. Puinen, isokokoisempi lusikka oli aikoinaan varsinainen tekijänsä taidonnäyte. Lusikalla pystyy syömisen lisäksi muun muassa myös mittaamaan, pilkkomaan ja sekoittamaan. Lusikan reunat teroittamalla pystyi myös puolustautumaan esimerkiksi varkaan pirulaisilta.

 

3. Silmälasit

 

Kyseiset vempeleet omistavana tämä on pakkomaininta. Olisi kovin ikävä korjata näköä jollain vaivalloisemmalla tavalla. Silmälasien avulla pientä näkövammaa ei edes huomaa. Silmälasit mahdollistavat myös erilaisten sovellusten käytön: Aurinkolasit, hitsauslasit, laskettelulasit, sukelluslasit. Silmien suojauksen lisäksi ne myös parantavat näkökyvyn. Bravo!

 


Näin toteutat yksinkertaisen ja kustannustehokkaan käytettävyystestin

Käytettävyystestaus tulisi tehdä perusteellisesti ja mielellään ulkopuolisen ammattilaisen suorittamana. Jos budjetti ei tähän kuitenkaan taivu, voi jo seuraavilla toimenpiteillä saavuttaa hyviä tuloksia:

 

1. Luo kohdetuotteen (verkkopalvelu, ohjelma, peli ym.) käyttäjäprofiilit. Kuka käyttää, miten käyttävät, miksi käyttävät. 1-3 profiilia yleensä riittää.

 

2. Etsi profiileja vastaavia käyttäjiä. Tilanteesta ja kohdetuotteesta riippuen tämä on erittäin helppoa tai hieman vaativaa. Sillä ei ole väliä, ketä testihenkilöt ovat, kunhan he ovat ihmisiä ja vastaavat luotuja profiileja. Koekäyttäjiä ei vaadita paljon, jos he ovat oikeanlaisia.

 

3. Haastattele valittuja testihenkilöitä. Ota selville heidän perustietonsa, taitotasonsa tietokoneiden ja kohdetuotteen ympäristön käytössä sekä muut tarpeelliset esitiedot. Liitä esitiedot luomiisi profiilikuvauksiin. Nauhoita haastattelut.

 

4. Seuraa kun testihenkilöt suorittavat erilaisia käyttäjätehtäviä kohdetuotteella. Luo tehtävät niin, että saat mahdollisimman laajasti katettua tuotteen käyttötarkoituksen kokonaisuudessaan. Tee itsellesi tarkat muistiinpanot siitä, miten käyttäjät suoriutuvat tehtävistään. Videokuvaa testit.

 

5. Haastattele koehenkilöitä heti testin jälkeen. Kysele, juttele, kuuntele. Tässä vaiheessa voi käyttää joko etukäteen tehtyä kyselylomaketta tai avointa keskustelua, mieluiten molempia. Nauhoita haastattelut.

 

Nyt sinulla on koossa tarvittava materiaali ja mittaustulokset kattavan käytettävyysraportin tekoon. Yhdistä profiilit, testikäyttäjät ja haastattelut. Analysoi tulokset. Merkittävimmät käytettävyysongelmat nousevat kyllä esiin. Seuraavaksi nuo ongelmat täytyy korjata. Tämän jälkeen käyttäjätestit olisi hyvä suorittaa vielä uudelleen ja verrata tuloksia keskenään, jotta käytettävyyden laadun parantumisesta varmistutaan.

 


Palautteellinen käyttöliittymäsuunnittelu auttaa käyttäjää

Sanahirviöiden taustalle kätkeytyy paljon hyviä asioita. En edes aio mainita tässä kirjoituksessa termiä Web 3.0, mutta ups. Käyttöliittymäratkaisujen palautteellisuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä, kun puhutaan miellyttävän käyttökokemuksen syntymisestä.

 

Hyvä esimerkki palautteellisesta suunnittelusta on nettisivujen skaalautuvuus. Hyvin suunnitellut sivut skaalautuvat automaattisesti mukautuen käyttäjän päätelaitteeseen, oli se mikä hyvänsä. Huonosti suunnitellut sivut skaalautuvat huonosti tai eivät skaalaudu ollenkaan, ja käyttäjän pitää nähdä ylimääräistä vaivaa hakemansa tiedon löytämiseksi. Kyseessä on erittäin tyypillinen tuskastumistilanne, joita käytettävyyssuunnittelu ehkäisee. Sivusto tunnistaa käyttäjän laitteen ja selaimen, ja skaalaa sivut automaattisesti tämän ohjaustiedon mukaisesti. Sivusto vastaa käyttäjän huutoon.

 

Palautteellisuus ja mukautuvuus määrittävät hyvin pitkälti sen, miten käyttäjä sopeutuu tuotteen käyttöön. Jos virhepainallusten palaute on epäselvää tai sitä ei ole, käyttäjä turhautuu nopeasti. Turhautuminen on käyttäjän pahin vihollinen. Sovelluksen tai verkkosivun täytyy tavalla tai toisella kertoa käyttäjälle esimerkiksi seuraavia asioita:

 

  • Jos käyttäjä tekee virheen, korjata virhe suoraan tai auttaa käyttäjä eteenpäin
  • Mukautua, eli tietää mitä käyttäjä haluaa tehdä seuraavaksi. Tätä ei ole välttämättä vaikea toteuttaa.
  • Jos vaihtoehtoja seuraavaan mahdolliseen käyttäjätehtävään on useita, pitäisi suurimman todennäköisyyden omaavan tehtävän napit ja vivut olla helpoimmin saavutettavissa.

 

Päätelaitteet ja niiden sovellukset muuttuvat ja kehittyvät huimaa vauhtia. Käyttäjä oppii, mukautuu ja sopeutuu parhaan kykynsä mukaan. Meidän tehtävämme on auttaa käyttäjiä tässä prosessissa.

 

Ethan Marcotte on kirjoittanut erinomaisen kirjasen palautteellisuudesta ja mukautuvuudesta web-suunnittelussa:
http://www.abookapart.com
Sarjan muutkin osat ovat erittäin hyödyllisiä niin web-suunnittelijoille kuin käytettävyysammattilaisillekin.

 


Käytettävyystestaus pelastaa

Ensimmäiset huokailevat jo. Lisää testausta? Ei ikinä! Nyt on kiire saada tuote ulos ja tehdä rahaa.

 
Kyllähän kouluissa opetetaan nämä asiat. Oikeasti testaaminen vähentää testaamista. Kun testataan oikeaan aikaan, sillä on ennaltaehkäisevä, kehittävä vaikutus. Ja on myös testattava oikeita asioita. Koska ohjelmistotuotteita käyttää suurimmaksi osaksi ihmisolento, saamme huomattavasti enemmän testauksesta irti, jos vähän tutkimme sitä minkälaiset ihmisolennot tuotettamme oikein käyttävät. Ja MITEN he niitä käyttävät. Kohderyhmäprofilointi suunnitteluvaiheessa on vanha juttu, mutta sitä voi vaivattomasti soveltaa myös käytettävyystestauksessa koko prosessin ajan.

 
Testipalaute ohjelmistotuotteen suunnitteluratkaisuista on kriittistä ohjaustietoa, joka voi joissain tapauksissa jopa muuttaa täysin koko projektin konseptia. Mitä suuremmasta projektista on kyse, sitä huolellisemmin ja aikaisemmin käytettävyystestaus tulisi tehdä. Panostus on mitätön saatuun hyötyyn nähden. Kun vielä koko projektitiimi on mukana prosessissa ja saatua ohjaustietoa käytetään oikeasti hyväksi, alamme lähestyä optimaalista tilannetta: Yhteisenä tavoitteena on käyttäjän tyytyväisyys.

 
Voi ehkä tuntua siltä, että luettelen itsestäänselvyyksiä. Onhan käytettävyyteen kiinnitetty huomiota jollain tavalla jo 80-luvulta lähtien. Mutta katsokaa ympärillenne – veikkaan, että jokainen tietokonetta jollain tavalla työkseen hyödyntävä käyttää päivittäin ohjelmia tai nettipalveluita, joissa käyttökokemus on epämiellyttävä. Pahimmassa tapauksessa nämä ongelmat turhauttavat käyttäjän ja aiheuttavat ylimääräistä stressiä. Työnantajapuolikin olisi varmasti enemmän huolissaan, jos tietäisi miten paljon käytettävyysongelmat huonontavat työtehokkuutta. Turhaan.

 


Kosketa sitä – huomioita mobiililaitteiden käytettävyydestä

Tehtävien määritys. Tablettien ja älypuhelinten ohjelmistotuotteiden käytettävyyssuunnittelussa käyttäjätehtävien analysointi on vielä tärkeämmässä osassa kuin perinteisessä vuorovaikutussuunnittelussa. Onko jokin tietty tehtävä edes järkevä tuoda tuotteen mobiiliversioon? Ominaisuuksien karsiminen on luultavasti lähempänä todellisuutta. Kriittistä on kuitenkin aluksi määrittää, onko mobiiliversiolle ylipäätään kysyntää, ja millä tavoin kyseinen tuote tuo käyttäjälle jotain lisäarvoa.

 

Käyttäjien määritys. Minkälaisille käyttäjäryhmille tuotetta tehdään? Käyttäjämääritys määrittää myös hyvin pitkälle sitä, mille alustoille ja laitteille ohjelma optimoidaan. Jos tuotteella on jo aikaisempaa käyttäjäkuntaa, tehtävä tietysti helpottuu huomattavasti (koska olettehan tutkineet asiaa jo monta kertaa..eikö niin?). Eri laitteilla ja alustoilla voi olla merkittäviäkin eroja käyttötavoissa. Esimerkiksi tablettia käytetään kahdella, älypuhelinta yhdellä tai kahdella kädellä riippuen siitä onko laite pysty- vai vaaka-asennossa. Myös eri käyttöjärjestelmien vuorovaikutustavat eroavat toisistaan.

 

Ketterä testaus. Testaus on tietysti tärkeää, eritoten mobiililaitteiden ja -alustojen laajan kirjon vuoksi. Mutta suunnittelusyklin tulisi olla erittäin lyhyt, jotta prototyyppejä saataisiin vieläkin nopeammin testausta varten. Testipalaute on kriittistä laite- ja alustaoptimointia varten. Kosketusnäytöt vaativat myös hieman erilaista testausprosessia kuin perinteiset ohjelmistotuotteet – tämä tulisi ottaa huomioon koko projektia aikatauluttaessa.

 

Käyttöliittymä ja vuorovaikutus. Tärkeimmät ja useimmiten käytetyt kontrollit ja nappulat tulisi sijoittaa niin, että ne ovat helposti löydettävissä ja intuitiivisesti käytettävissä tarkoitetussa käyttöasennossa. Jos esimerkiksi peliä käytetään niin, että laite on vaaka-asennossa, nappien tulisi olla peukaloilla painettavia. Koska laitteiden koko helposti rajoittaa luettavuutta ja nappien kokoa, on käyttöliittymä suunniteltava tämän mukaisesti. Taas palaamme tuttuihin periaatteisiin – vähemmän on enemmän.

 

Tarjoa mobiilisivu. Jos verkkosivusto on liian raskas sellaisenaan mobiililaitteille, on nykyään jo lähes pakollista että mobiilikäyttäjiä palvellaan omalla, kevyemmällä versiolla. Sivuston suunnittelussa pätevät mm. edelliset kohdat. Kuva- ja grafiikkamäärissä otettava huomioon esimerkiksi mobiililiittymien nopeusrajoitukset, vaikka 3G-yhteydet ovatkin nykyään jo vertailukelpoisia hitaampiin laajakaistoihin. Mobiilikäyttäjien kärsivällisyys ei kuitenkaan ole samaa luokkaa kuin pöytäkoneen – apua tarvitaan usein nopeammin. Ideaalitilanne olisi, jos mobiilikäyttäjää palvelee sama tuttu verkkopalvelu, mutta mobiililaitteille optimoituna.